Kissojen yö!

Perjantai! Se on taas vihdoin ja viimein täällä, ja huomasin, että olin jo aamusta alkaen asennoitunut
viikonloppuun nukkumalla pommiin ja samalla siis myöhästyin koulusta, tai eihän sitä oikeastaan edes myöhästymiseksi voi kutsua, sillä en saanut edes raahattua itseäni koulunpenkille asti.
Mutta tulin pitkän ja syvällisen harkinnan jälkeen siihen tulokseen, että tälläinen "ahkera" ammattiopistoa käyvä nuori nainen ansaitsee yhden omaloma päivän (kyllä, pohdin tätä syvällisesti).

Aamukahvia hörppiessäni muistin, että tänään on Korkeasaaressa kissojen yö,
ja koska olen aina ollut kissa ihminen ja muutenkin pitänyt eläimistä sinne on siis mentävä.

Tänä vuonna Korkeasaaren kissojen yössä panostetaan erityisesti tunnelmalliseen valaistukseen,
ja ohjelmaa on klo 16.00-24.00.

Mielestäni kissojen yö on ideana todella hyvä, koska esim lipputuloista osa menee Amurin kissapetojen suojeluun, pääsee näkemään eläinten ruokintoja ja kuulemaan lajiesittelyitä, sekä paikalla on myös bändejä ja esityksiä.

Kissojen yön 14.9 ohjelma

Ja kiinnostuneille vielä:
Lisää varainkeruusta ja suojelusta
Amur-hanke

Nyt pidetään vain peukkuja pystyssä, ettei illalla sataisi taivaan täydeltä ja etten itse päädy kissojen syötäväksi.

Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille! :)

Nro. 1

Iltaa, tai oikeastaan tähän aikaan kuuluisi varmaankin sanoa jo hyvää yötä.
Olin jo pitkään miettinyt blogin aloittamista, mutta pieni sisäinen kriitikkoni on estänyt sen siinä pelossa, etten kuitenkaan saa koskaan mitään kirjoitetuksi.

Nyt päätin vihdoin ja viimein ottaa itseäni niskasta kiinni, avata läppärini ja kirjoittaa.
Se, että mistä kirjoitan ei ole kiveen kirjoitettua, haluaisin kirjoittaa omasta elämästäni, asioista joista olen kiinnostunut (eritoten musiikista ja vielä jos eritellään niin "kone musiikista" joka on ollut aina lähimpänä sydäntäni) ja mailman tapahtumista omilla mielipiteillä höystettynä.

Sama pieni kriitikkoni joka pelkää kirjoitustaidon yllättävää katoamista, miettii myös sitä, että jos en osaakkaan kirjoittaa blogia, olen kyllä kirjoittanut tarinoita novellien muodossa, esseitä koulussa ja salaa yön pimeydessä raapustellut runoja, myös rakkausrunoja joiden takia siirappi on valunut pitkin seiniä ja myötähäpeän määrä itseä kohtaan ollut suuri.
Päätin kuitenkin tälläkertaa lopettaa jaarittelun ja turhanpäiväisen stressaamisen ja kirjoittaa... isolla koolla.. Eihän sitä voi tietää vaikka tässä onnistuisinkin loistavasti tai sitten en, aikahan sen sitten näyttää.

Joten, näissä tunnelmissa menen haukkaamaan raitista ilmaa syksyiseen sateeseen, jonka jälkeen kömmin hyvin ansaituille yöunille miettimään mistä kirjoittaisin.
Hyvää yötä! :)

                               Ja "unilauluna" vannoutuneelle Armin Van Buuren fanille toimii tämä